Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Blogi: Kimin kynästä > Nyt on uudistumisen aika
17.02.2016

Nyt on uudistumisen aika

Selvitysmies Lauri Tarasti esittää 12:n pelastuslaitoksen perustamista siten, että alueet ovat yhteensopivia ensihoitopalvelujen kanssa.

Lisäksi Tarasti toteaa, että pelastustoimen varautumisen järjestäminen tullaan selvittämään myöhemmin.

Esitys on ehdottomasti oikean suuntainen, vaikka pelastuslaitosten lukumäärä voisi olla huomattavasti vähäisempikin. Uudistuksella ei pitäi­si olla vaikutusta asemaverkostoon tai operatiivisen henkilöstön määrään — uudistus on hallinnollinen.

Pelastustoimen ja ensihoidon siir­tyminen itsehallintoalueille vuonna 2019 odottaa poliittisten päättäji­en siunausta. Toivottavasti pelastus­laitosten ja ensihoitoalueiden luku­määrä on enintään 12.

Henkilöstön, kaluston ja tilo­jen siirtäminen itsehallintoalueille ei ole läpihuutojuttu. Edessä on monta monimuotoista asiaa, jotka on ratkaistava ennen vuoden 2017 vaaleja. Pelastuslaitosten lukumäärän piirtäminen kartalle on uudistuksen helpoin vaihe.

Henkilöstö siirtynee ns. liikkeenluovutussäännön mukaisesti. Työnantajan edustajakin neuvotteluissa säilynee suurin piirtein samana. Lisäksi työ- ja virka­ehtosopimukset säilyvät ainakin käynnistysvaihees­sa samoina. Jatkossa tulisi kartoittaa tarve pelastus­toimen- ja ensihoitohenkilöstön oman työ- ja virka­ehtosopimuksen käyttöönottamiseksi.

Kaluston ja tilojen omistus- ja hallintaoikeuksis­takin kyetään löytämään kompromissiratkaisu omis­tajien kesken. Tilojen vuokraaminen ja hallinnoin­ti toteutunee Kuntaliiton perustaman osakeyhtiön toimesta.

Rahoitus toteutunee joko koko­naan valtion talousarviosta tai alu­eille annetaan verotusoikeus. Tun­tuu loogiselta, että itsehallintoaluei­den toiminta rahoitetaan kokonaan valtion talousarviosta jo valmistelun kiireisen aikataulunkin johdosta.

Pelastustoimen sirpaleisen joh­tamisjärjestelmän näkökulmasta oli­si perusteltua, että rahoitus tulisi ko­konaan valtiolta. Tällä hetkellä sisä­ministeriöllä ei ole juuri mitään mah­dollisuuksia vaikuttaa pelastuslaitos­ten toimintaan. On syytä muistaa, että OECD otti maaraportissa kantaa tä­hän epäkohtaan ja hallitusohjelmas­sa on siihen luvattu korjausta.

Itsehallintoalueille siirty­misen yhteydessä on olennaista sel­vittää, kuinka monta päällekkäisistä hallinto- ja tukitoimintoa pelastuslai­toksilla tarvitaan? Tällä hetkellä niitä tuotetaan kaikilla 22 alueella. Tämä ei ole mitenkään perusteltua jatkossa.

Pelastustoimen henkilöstörakenne on vääristy­nyt edellisten uudistusten yhteydessä. Paloautois­sa operoivaa henkilöstöä on karkean arvion mukaan alle 50 prosenttia koko henkilöstömäärästä. Tämä suhdeluku tulee korjata itsehallintoalueille siirryttä­essä hallintorakenneuudistuksen myötä.

Sisäministeri Petteri Orpo toteaa Pelastusalan ammattilainen -lehden (nro 1/2016) haastat­telussa, että tehdään hyvästä vielä parempi. Herra ministeri, se edellyttää sisäministeriöltä vahvaa otet­ta uudistusten läpiviemiseksi.

Nyt on aika uudistaa pelastuslaitoksia.

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
Webmaster
17.02.2016
Viimeksi muokattu
08.03.2017
Tunnisteet: rakenneuudistus
Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi. Ilman omaa nimeä lähetetyt viestit poistetaan.
Lähettäjä
webmaster
17.02.2016
Hyvä KIm!

Kiinnität kirjoituksessasi huomiota useaan seikkaan, jotka pitäisi uudistuksen yhteydessä fiksata. Olen liikuttavan samaa mieltä jokaisesta.

Terveisin

Pekka Koivunen
päätoimittaja
Palokuntalainen-lehti
Lähettäjä
Pekka Koivunen
17.02.2016
Jos uudistutaan, tulee organisaatioon uudenlaisia ongelmia. Niiden johtamiseen ja selvittämiseen tarvitaan uusia tapoja johtaa ja toimia. Muutoinhan johdetaan ja hoidetaan uusien asioiden ongelmia vanhalla tavalla. Mikään ei siten muuttuisikaan.
Onko aika muuttaa myös johtamistapaa päivittäisessä työssä. Operatiivinen puoli on asia erikseen. Mutta kaikki muu toiminta vaatinee uuden tavan organisoitua. Mikä on johtamisteoria jatkossa? Moderni johtaminen kriittistä modernismia huomioiden, siinä voisi olla syväjohtamisen oheen avain jatkoon.

Organisoituminen on tänään puolisotilaallisen kasvottoman linjaorganisaation mukaista. Innovaatiot ja tehokkuus voi jossakin kohtaa jäädä johtamisen jalkoihin. Sitä tehokkuuttahan pelastustoimeen haetaan, tosin tehokkuus voi tarkoittaa montaa eri asiaa, sekin pitäisi aukaista, mitä sillä pelastustoimessa tarkoitetaan (Strategia 2025). Tarkoittaakohan hallinnollinen muutos siis pelkästään supistuksia?
Ruotsissa esim. sairaalan henkilöstö, johtoa myöten, osallistuu jollakin tapaa myös suorittavaan työhön, olisiko siinä tehokkuuden avain suomalaiseen pelastustoimeen?
Lähettäjä
Salonen
26.02.2016