Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Blogi: Kimin kynästä > Hyvä johtaja uskaltaa perua huonon päätöksen
27.01.2017

Hyvä johtaja uskaltaa perua huonon päätöksen

Olen viime aikoina vieraillut pelastuslaitoksissa, joissa on toteutettu tai ollaan toteuttamassa työaikamuutosta siten, ettei henkilöstön mielipiteille ole neuvotteluissa annettu minkäänlaista painoarvoa.

Tunnelma työaikamuutoksen toteuttaneissa pelastuslaitoksissa on ollut jäätävän huono. Työmotivaatio on romahtanut. Työhyvinvointikeskusteluja henkilöstö pitää lähinnä vitsinä.

Tämä on äärimmäisen valitettava ja huolestuttava ilmiö.

Kenen etu on se, että henkilöstö voi työpaikassa huonosti? Miten työpahoinvointiviesteihin reagoidaan? Kenellä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, kun lähes koko henkilöstö pelastuslaitoksessa oireilee epäonnistuneen muutosjohtamisen seurauksista?

Tapaamani työntekijät kokivat asiat niin, ettei kukaan ole kiinnostunut siitä, miten pelastuslaitoksia johdetaan ja minkälaista henkilöstöpolitiikkaa niissä toteutetaan. He kokivat, ettei politiikkoja kiinnosta pelastuslaitoksissa esiintyvä työpahoinvointi. Ei sen enempää sisäministeriötä, kuntien henkilöstöjohtajia kuin työterveyshuoltoakaan.

He kokivat jääneensä yksin.

Se mitä työaikaa tehdään, on erityisen tärkeä asia pelastusalan ammattilaisille. Työaikamuutoksella on suora vaikutus omaan jaksamiseen, työhyvinvointiin sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Nämä eivät ole mitään vähäpätöisiä asioita.

Pelastuslaitoksissa on unohtunut vanha oppi: voimakeinot on suhteutettava tavoiteltavaan päämäärään ja hyötyyn.

Nyt nähdään, että työaikamuutoksella ei saada lisää työhyvinvointia, taloudellista lisäarvoa tai saavuteta organisaation päämääriä. Joten mitkä tekijät puoltavat pelastuslaitosten työaikamuutoksia?

Kuitenkin -- on vaikea nähdä, että nyt koettu työpahoinvointi johtuisi ainoastaan yksittäisestä työaikajärjestelmän muutosprosessista.

Pelastuslaitosten työhyvinvointia on seurattu jo vuosien ajan mm. kuntakymppi-työhyvinvointitutkimuksilla. Valitettavasti pelastuslaitokset eivät ole menestyneet tutkimuksissa työhyvinvointi- ja henkilöstöjohtamisen saralla. Olemme muihin kuntatyöntekijöihin verrattuna olleet vuodesta toiseen barometrien häntäpäässä.

Kyse ei ole yksittäisestä tutkimuksesta, vaan vuosikymmenen aikana toteutetuista lukuisista tutkimuksista. Nämä mittarit osoittavat selvästi, että pelastuslaitoksissa ei aina osata henkilöstöjohtamista ja strategista johtamista.

Positiivista on puolestaan se, että sisäministeriö on kiinnittänyt huomiota henkilöstö- ja strategiseen johtamiseen. Ministeriö haluaa, että koko henkilöstö voi hyvin pelastuslaitoksissa.

Tässä tavoitteessa ei tulla edistymään, mikäli jokainen pelastuslaitos toimii jatkossakin itsenäisesti -- ilman strategista vahvaa ohjaamista sisäministeriöstä. Tähän tulee kiinnittää huomiota, kun pelastuslaitoksia siirretään uuteen maakunnalliseen organisaatioon.

Väkivaltaisia työaikamuutoksia ei ole toteutettu kuin kolmessa pelastuslaitoksessa. Suurin osa pelastuslaitosten johdosta käy edelleen vuoropuhelua henkilöstön kanssa. He ymmärtävät, että paras muutosjohtamisen keino on toteuttaa ja etsiä vaihtoehtoja yhdessä työntekijöiden kanssa.

Hyvän ja huonon johtajan välillä on eroa. Hyvä johtaja hakee neuvotteluratkaisua henkilöstön kanssa. Hyvä johtaja uskaltaa perua huonon päätöksen. Huono johtaja ei edes ymmärrä tehneensä virhettä!

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
Webmaster
27.01.2017
Viimeksi muokattu
08.03.2017
Tunnisteet: työaika
Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi. Ilman omaa nimeä lähetetyt viestit poistetaan.
Lähettäjä
webmaster
27.01.2017