Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Blogi: Kimin kynästä > Uudenmaan erityispiirteet
22.02.2017

Uudenmaan erityispiirteet

Pelastustoimen uudistaminen (osana sote- ja maakuntauudistusta) ei suju ihan kuin Strömsössä.

Alkuperäinen tahtotila rakentaa Suomeen viisi alueellista maakunnallista pelastuslaitosta on edelleen perusteltu ja hyvä vaihtoehto turvata sekä taloudelliset että toiminnalliset resurssit pelastuslaitoksissa.

Valitettavasti poliittiset intressit eivät aina huomioi pienen toimialan erityistarpeita tai kansalaisten turvallisuutta. Viittä pelastuslaitosta ei tule, vaan poliittisen tahdon mukaisesti uudistus toteutetaan 18 maakuntaorganisaation pohjalta.

Sillä ei tunnu olevan merkitystä, että pienimmän ja suurimman pelastuslaitoksen palvelutasoero on toiminnallisesta näkökulmasta jopa kohtuuton.

Ei 60 henkilön pelastuslaitos kykene tarjoamaan vastaavaa viranomaispalvelua kuin 1 800 henkilön organisaatio. Huomioiden vielä se, että velvollisuutena on tuottaa samat hallinto- ja palveluprosessit pelastuslaitoksissa.

Resursseja tulisi jäädä niin ennaltaehkäisevään, operatiiviseen toimintaan kuin varautumiseenkin. Palvelutasoero on yksinkertaisesti liian suuri pelastuslaitoksissa.

Ymmärrän hyvin Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungin näkökantoja. Ne haluavat säilyttää nykyiset pelastuslaitokset omana toimintanaan jatkossakin. Tämä on perusteltu vaatimus, kun muidenkaan alueiden ei tarvitse yhdistää pelastuslaitoksia, vaikka tarpeet olisivat siellä olleet jopa pakottavat.

Helsingin pelastuslaitoksen organisaation henkilöstömäärä on yli kymmenkertainen verrattuna pienimpään pelastuslaitokseen. Puhumattakaan alueiden huoltosuhteesta, asukasmäärästä ja talouden vakaudesta. Eikä pidä unohtaa alueen erityispiirteenä toimivaa laadukasta koulutusjärjestelmää, joka tulee turvata riippumatta isäntämallista.

Toisaalta on hyvä pohtia myös suuruuden ekonomian hyviä puolia. Uudenmaan pelastuslaitoksesta tulisi valtakunnallinen veturi ja suunnannäyttäjä. Pelastuslaitos, jonka henkilöstömäärä edustaa karkeasti arvioiden 33 prosenttia koko valtakunnan henkilöstömäärästä ja joka nielaisee suurimman osan koko pelastustoimen budjetista, lienee ylivertainen toimija alan suuntaviivojen ja toimintamallien kehittämisessä.

Uudenmaan pelastuslaitoksen painoarvo ei ole jatkossa pelkästään alueellinen. Siitä tulee valtakunnallinen voimaveturi. On selvää, että moni taho miettii strategista kumppanuutta mahdollisen uuden pelastuslaitoksen kanssa. Myös Palomiesliitolla on tähän jatkossa vahvat intressit.

Olipa poliittinen ratkaisu Uudenmaan osalta mikä tahansa, operatiiviset henkilöstöresurssit ja työsuhde-edut on turvattava muutosprosessissa. Lisäksi pitää varmistaa, että ensihoitopalvelut pystytään turvaamaan pelastuslaitoksissa vaihtoehdosta riippumatta.

Päätöksentekijöiden on syytä huomioida myös Uudenmaan kaupunkien erityispiirteet ja tarpeet valmistelussa. Kaupungeilla on oikeus tulla kuulluksi.

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
eMedia
22.02.2017
Viimeksi muokattu
19.04.2017
Tunnisteet: rakenneuudistus
Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi. Ilman omaa nimeä lähetetyt viestit poistetaan.
Lähettäjä
webmaster
22.02.2017